Laura Rissanen - arkivihreä kaupunkilainen Helsinkiläisen kokoomuspolitiikon pohdintoja arjesta ja arjen valinnoista

Parempia palveluita, kiitos!

Tiesitkö, että nykyisin Helsingin sosiaali- ja terveystoimella on satoja pieniä palvelupisteitä ympärikaupunkia? Kun pisteet esitetään kartalla, koko Helsinginniemi käytännössä täyttyy. Ja tähänhän me ollaan totuttu, terveyskeskuksia on ympäri kaupunkia, hammashoitoloita, sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palvelupisteitä toisaalla ja palvelukeskuksia ja poliklinikoita taas muualla.

 

Kaupunkilaisena häiritsevintä on ollut se, että vaikka eri palvelut ovat sijainneet varsin lähellä, ei kaikkia palveluita ole saanut samasta paikasta ja ennen kaikkea aukioloajat ovat varsin joustamattomat. Hämmästyttävää on sekin, miten vahvasti kaupunkilainen on ollut sidottuna omaan terveysasemaan. Esimerkiksi jonotusajat lääkärille ovat olleet eri puolella kaupunkia hyvin erimittaisia. Helsinkiläiset ovat tässä mielessä olleet varsin eriarvoisia.

 

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättikin eilen tiistaina, mielestäni vihdon, helsinkiläisten palveluiden siirtämisestä 2000-luvulle. Tavoitteena on ennen kaikkea paremmat sosiaali- ja terveyspalvelut niitä tarvitseville. Keskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut saa jatkossa saman katon alta ja mahdollisuuksien mukaan samalla käynnillä. Turha pompottelu luukulta toiselle päättyy.

 

Kyseessä ei olekaan pelkkä palveluverkon tarkastaminen vaan koko palveluntuotannon uudelleen muotoileminen asiakaslähtöisesti lapsiperheille, aikuisväestölle ja vanhuksille. Uudistus tuo toteutuessaan Helsingin palvelut tähän päivään. Laatu kuntalaisille paranee samalla kun veroeurot saadaan tehokkaampaan käyttöön.

 

Julkisuudessa keskustelu on kärjistynyt, jälleen kerran, pitkälti seiniin. Puolustetaan omaa terveysasemaa viimeiseen saakka, miettimättä yhtään sitä, mitä voisi saada tilalle.  Kun kaupunkilaisilta on kysytty uudistuksesta, eniten on toivottu juuri kaiken palvelun saamista yhdellä käyntikerralla, pidempiä aukioloaikoja ja keskitettyä ajanvarausta sekä parempia sähköisen ja etäasioinnin mahdollisuuksia. Ei mitään mahdottomia toiveita mielestäni, mutta pitäytymällä tiukasti vanhassa ei ole resursseja kehittää uutta.

 

Tavoitteena on nyt, että Helsingissä on vuonna 2030 noin 25 laaja-alaista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksikköä; perhekeskuksia lapsiperheille, terveys- ja hyvinvointikeskuksia aikuisväestölle ja vanhenevalle väestölle tarkoitettuja monipuolisia palvelukeskuksia. Palveluiden saavutettavuus paranee keskusten sijoittelulla liikenteen solmukohtiin.

 

Palveluiden saatavuus paranee paitsi aukioloaikojen, myös asiakkaan luokse vietävien palveluiden kehittymisen kautta. Kaupunkilaisten luokse jalkautuvia palveluita ei unohdeta, päinvastoin. Pienten lasten äitinä iloitsen siitä, että perhekeskusten oheen suunnitellaan lähineuvoloita sekä jalkautumista päiväkoteihin ja kouluihin. Myös sähköisiä palveluita parannetaan.
 

Miten nyt sitten edetään? Palveluja uudistetaan kokeilujen kautta. Kun tähtäin on vuodessa 2030, on kokeiluille hyvää aikaa. Terveys- ja hyvinvointikeskusta kokeillaan Kalasatamassa 2018 alkaen. Perhekeskuksen kokeilulle puolestaan etsitään parhaillaan sopivia tiloja. Helsingissä on paljon hyvää, mutta sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila sanoo sen mielestäni hyvin: Kyllä uudistustakin tarvitaan!

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Cenita Sajaniemi

Tuo on kaiken kaikkiaan hyvä uutinen ja vaikuttaa sille, että kehitystä tapahtuu positiiviseen suuntaan.

MUTTA.
Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, Paula Vahasalo on "sitonut" hyvät palvelut ja pakkoruotsin yhteen.

"Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Vahasalo on todennut, että hän kannattaa pakkoruotsia, koska ruotsinkielisten palveleminen pitää turvata. Viisi miljoonaa suomenkielistä on siis pakkoruotsitettava, jotta Manner-Suomen noin 260 000:lle ruotsinkieliseksi rekisteröityneelle (joista suurin osa puhuu hyvin suomea) riittää palvelijoita! Jokin tässä yhtälössä nyt kyllä mättää aika pahasti!

Tänään Etelä-Uuusimaa kirjoittaa että Raaseporin Karjaalla tullaan ostopalveluiden sijaan käyttämään paikallista palvelua.

Miten Sinä näet Suomen suomenkielisten reservin, onko se myös Sinun mielestäsi olemassa vain ruotsinkielisten palveluiden tähden.

Kysyn nyt lähinnä sen takia, että omassa syntymätodistuksessani ei lue, että olisin alemman kastin jäsen, tai velvollinen palvelemaan Suomen ruotsalaisia.

Toimituksen poiminnat